Tällaisesta toiminnasta kärsivät sekä ympäristö, käyttäjä että kiertotalouden mukainen kestävä ja nykyaikainen ajattelutapa. Lyhytnäköisten päätösten sijaan olisi toimittava vastuullisemmin ja ympäristön etu huomioiden.
Artikkelissa selitettiin Syväkeräys-astioiden ylös kaivamista sillä, että ne olisivat jääneet muuten tyhjänpantiksi uuden urakkakilpailutuksen takia. Näin koko keräysjärjestelmää pyrittäisiin siis optimoimaan yhden tyhjentäjän kannalta. Tällä ajattelutavalla ei oteta huomioon kokonaisuuden kannalta parasta ratkaisua, jonka osallisia ovat sekä ympäristö, käyttäjä että jätehuollon järjestäjä.
Vanhentuneen ajattelutavan sijaan tulee ottaa huomioon tuotteen ja toiminnan elinkaarivaikutukset. Syväkeräys-astioissa käytetään kestäviä ja laadukkaita materiaaleja, joten astioiden käyttöikä on yli 20 vuotta. Astiat ovat joustavia tyhjennysvälien suhteen ja niitä on helppo jakaa eri jätelajeille muuttuvien tarpeiden mukaan.
Pitkäikäisten astioiden sekä innovatiivisen tyhjennysmenetelmän ansiosta Syväkeräys-järjestelmä on ympäristöystävällinen ja kustannustehokas*, eikä astioita tarvitse pinta-astioiden tapaan vaihtaa muutaman vuoden välein. Syväkeräys-astioiden tyhjennyksessä on yleistymässä punnitusperusteinen laskutus, jolloin käyttäjä maksaa todellisen punnitun jätemäärän mukaan.
Kuva: Yksi 5 m³ Syväkeräys -säiliö vastaa 10 kpl:tta tavallisia 600 l pinta-astioita
Siisti aluekeräysympäristö ja visuaalisesti miellyttävä keräyspiste nostavat käyttömukavuutta sekä motivoivat käyttäjiä lajittelemaan ja tuomaan kierrätysmateriaalit pisteelle myös seuraavalla kerralla.
Toisaalta käyttäjänä on myös tyhjennysauton työntekijä. Työntekijän fyysinen kuormitus on pienempi, kun astioita siirretään kauko-ohjattavalla nosturilla fyysisesti kuormittavan pinta-astioiden työntämisen ja vetämisen sijaan.
Kun huomioidaan jätehuollon kokonaisuus, keräys voidaan tehdä paljon kestävämmin. Näin ei päädytä vain näennäisesti helppoihin, vanhanaikaisiin ratkaisuihin.
*Molok Oy teki tutkimuksen yhteistyössä yliopiston kanssa (Rahkonen, J. 2015. Sekajätteen keräysmenetelmien ympäristö- ja kustannusvaikutusten tarkastelu. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto.) Tarkempia tietoja voi kysellä blogitekstin kirjoittajalta.