| jätteiden kierrätys

Kuka vastaa jätehuollon järjestämisestä Suomessa? Entä kuka päättää jätteenhuoltoon liittyvistä säännöistä, kuten jätehuoltomääräyksistä? Olemme koonneet yhteen kattavan mutta selkokielisen paketin Suomen jätehuollosta.

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS on alkanut uusia suurimpien kohteidensa jätepisteitä. Vanhojen jätekatosten tai -aitausten tilalle on tullut Molok-syväkeräyspisteet, joilla kierrätys onnistuu seitsemän eri jakeen ja paristojen osalta. Kierrätysaste saatiinkin nousemaan kaikissa kohteissa, ja osassa se tuplaantui.

Joensuulaisilla kahdella 70-luvulla rakennetulla vuokrataloyhtiöllä oli edessään jätepisteidensä uusiminen ja kierrättämisen käytäntöjen siirtäminen 2020-luvulle. Laajentuneet lajitteluvaatimukset ja vanhojen jätekatosten huono kunto saivat kerrostalot siirtymään yhteen yhteiseen syväkeräysjärjestelmään.

Taloyhtiöiden, julkisten rakennusten ja korttelikeräysjätepisteiden kestosuosikki MolokDomino on päivitetty niin ulkoasultaan kuin toiminnallisuuksiltaan. Lisäksi uuden MolokDomino-jätesäiliön valmistuksessa panostetaan entistäkin enemmän kestäviin ratkaisuihin ja ympäristöystävällisyyteen.

Vaasassa on asuinkatu, jonka varrella on viisi, 1980-luvulla rakennettua kerrostaloa, jotka ovat kaikki omia asunto-osakeyhtiöitään. Samoihin aikoihin rakennetuissa yhtiöissä tuli tarve kunnostaa yhtiöiden jätepisteet samaan aikaan. Yhtiöissä heräsi ajatus yhteisestä jätepisteestä, joka useamman mutkan kautta lopulta toteutuikin.

Omakotitalojen jätteiden kierrätysaste on vielä selvästi alhaisempi kuin usean asunnon kiinteistöissä. Eri jätelajien kierrätystä ei vielä edellytetä omakotiasujilta, ja usean jakeen kierrätys olisikin vaativa järjestettävä jokaiseen taloon erikseen. Ratkaisu omakotitalojen asukkaiden jätehuollon tehostamiseen on Molok Oy:n kehittämä korttelikeräyspiste, johon voi tutustua ensi kesän asuntomessuilla Naantalissa.