Nokian Vesitorninmäen pientaloalueella on kokeiltu uutta jäteratkaisua, korttelikeräystä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n, Nokian kaupungin ja Molok Oy:n yhteistyön tuloksena järjestetty vuoden kestävä pilotti on nyt päättymässä.
Korttelikeräyksen ideana on helpottaa jätteiden lajittelua tiheästi asutuilla pientaloalueilla kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Pilotissa asennettiin lähelle asukkaiden päivittäistä kulkureittiä syväkeräyssäiliöt, jotka palvelivat kokeiluun osallistuneita kotitalouksia.
Korttelikeräyspisteellä on viime vuoden heinäkuun alusta lähtien kerätty seitsemää eri jätelajia: seka- ja biojätettä, paperia, metallia sekä muovi-, kartonki- ja lasipakkauksia. Pilotin aikana mukana olleet taloudet eivät käyttäneet omassa pihassa olleita sekajäteastioitaan.
Asukkaat tyytyväisiä uuteen jäteratkaisuun
Pilotin tarkoituksena oli kerätä kokemuksia ja palautetta asukkailta korttelikeräyksen toimivuudesta sekä seurata lajittelun kehittymistä ja onnistumista. Pilottiin osallistui 28 kotitaloutta, ja asukkaille suunnatun kyselyn vastausprosentti oli 93 %.
”Vesitorninmäellä on ollut todella aktiivisia asukkaita. On ollut hienoa huomata, että jätehuolto ja lajittelu kiinnostavat”, korttelikeräyksen projektipäällikkö Jenni Rahkonen Molok Oy:ltä iloitsee.
Kyselyn tuloksista merkittävintä oli uuden kierrätysmenetelmän positiivinen vastaanotto. Kaikki asukkaat olivat sitä mieltä, että uuden jätemenetelmän käyttäminen ja jätteiden sinne vieminen on joko hyvin helppoa tai helppoa. Etäisyyden jätepisteelle koki sopivaksi 96 %:a pilottiin osallistuneista. Asukkaiden mukaan korttelikeräys on lisännyt jätteiden lajittelua kotitalouksissa. Esimerkiksi biojätteen lajittelu lisääntyi 62 %:lla vastaajista ja muovipakkausten 54 %:lla, kun taas sekajätteen määrä vähentyi 88 %:lla.
Korttelikeräys yksi ratkaisu jätelain velvoitteisiin
Valmisteilla oleva jätelaki tulee tiukentamaan kierrättämiseen liittyviä velvoitteita ensi vuodesta lähtien. Muun muassa muovipakkausten kierrätysaste tulisi kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2025 mennessä, ja biojätteen erilliskeräystä tullaan lisäämään taajama-alueilla.
”Tämä tarkoittaa sitä, että myös useilla pientaloalueilla biojätettä kerätään erikseen, eikä sitä enää saa laittaa sekajätteeseen. Yhteinen korttelikeräyspiste olisi yksi ratkaisu biojätteen ja pakkausmateriaalien kustannustehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen keräykseen”, Rahkonen avaa.
Vesitorninmäen korttelikeräys ei jatku pilottijakson jälkeen, koska alueen kaikkia kotitalouksia ei saatu lähtemään mukaan. Alueella olisi näin ollen jatkossa jouduttu käyttämään kahta erilaista keräysmentelmää.
”Vapaaehtoisuus on hankala tekijä, sillä on haastavaa saada kaikkia sitoutumaan uusien ratkaisujen käyttöön. Jotta korttelikeräys toimisi alueella, pitäisi kaikkien talouksien lähteä mukaan. Uusilla alueilla korttelikeräys toimii erittäin hyvin, koska se on otettu huomioon jo alueen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa,” Rahkonen pohtii ja jatkaa: “Uusilla alueilla mukana olevien asukkaiden tyytyväisyys keräysjärjestelmään ja lajittelutulokset ovat olleet yhtä korkealla tasolla kuin Nokian pilotissakin.”
Lisätiedot: Korttelikeräyksen projektipäällikkö Jenni Rahkonen, Molok Oy
010 3429 108, jenni.rahkonen@molok.com
