Molok blogi

Joensuulaisilla kahdella 70-luvulla rakennetulla vuokrataloyhtiöllä oli edessään jätepisteidensä uusiminen ja kierrättämisen käytäntöjen siirtäminen 2020-luvulle. Laajentuneet lajitteluvaatimukset ja vanhojen jätekatosten huono kunto saivat kerrostalot siirtymään yhteen yhteiseen syväkeräysjärjestelmään.

Taloyhtiöiden, julkisten rakennusten ja korttelikeräysjätepisteiden kestosuosikki MolokDomino on päivitetty niin ulkoasultaan kuin toiminnallisuuksiltaan. Lisäksi uuden MolokDomino-jätesäiliön valmistuksessa panostetaan entistäkin enemmän kestäviin ratkaisuihin ja ympäristöystävällisyyteen.

Vaasassa on asuinkatu, jonka varrella on viisi, 1980-luvulla rakennettua kerrostaloa, jotka ovat kaikki omia asunto-osakeyhtiöitään. Samoihin aikoihin rakennetuissa yhtiöissä tuli tarve kunnostaa yhtiöiden jätepisteet samaan aikaan. Yhtiöissä heräsi ajatus yhteisestä jätepisteestä, joka useamman mutkan kautta lopulta toteutuikin.

Omakotitalojen jätteiden kierrätysaste on vielä selvästi alhaisempi kuin usean asunnon kiinteistöissä. Eri jätelajien kierrätystä ei vielä edellytetä omakotiasujilta, ja usean jakeen kierrätys olisikin vaativa järjestettävä jokaiseen taloon erikseen. Ratkaisu omakotitalojen asukkaiden jätehuollon tehostamiseen on Molok Oy:n kehittämä korttelikeräyspiste, johon voi tutustua ensi kesän asuntomessuilla Naantalissa.

Jätepisteen suunnittelussa on monta huomioon otettavaa yksityiskohtaa. Usein jätepiste on kuitenkin vain yksi osa-alue suuremmassa kokonaisuudessa, kuten uudisrakennusurakassa tai piha-alueen uudistusprojektissa. Me Molok Oy:llä haluamme helpottaa suunnittelijoiden työtä ja tarjota käytännön apua jätepisteen suunnitteluun. Uusimpana työkaluna olemme laatineet ladattavan suunnitteluoppaan arkkitehdeille ja pihasuunnittelijoille.

Aikaa kestävät ideat ovat usein yksinkertaisia ja paranevat ajan saatossa. Näin on käynyt Molok-jätesäiliöillekin. Kukapa olisi uskonut 30 vuotta sitten, että pienen kylän navettapajan ensimmäinen Molok-niminen jäteastia lähtisi muuttamaan perinteistä jätehuoltoa ja valloittaisi miljoonien ihmisten sydämet ympäri maailmaa. Molok-järjestelmän kehittäjä, yrittäjä Veikko Salli luotti ainutlaatuiseen ideaansa ja kehitti jätesäiliön, joka upotetaan osittain maan alle. Toimintatavassa on sama logiikka kuin vanhoissa, kunnon maakellareissa: maan viileys ja auringonvalolta suojattu paikka pienentää jätesäiliön sisällä olevaa mikrobitoimintaa, ja siksi jätteet säilyvät pilaantumatta pidempään. 

Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021. Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Tämä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.  

Kierrätys kannattaa aina, mutta muovin kierrätys erityisesti, sillä kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 % pienempi kuin neitseellisen muoviraaka-aineen. Kierrätysmuovissa on kyse yksinkertaisimmillaan siitä, että muovista tehdään kierrättämällä uusia muovituotteita.

Suomalaisissa taloyhtiöissä roskakatos on edelleen yleisesti käytössä. Roskakatoksiin liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita kuten: Biojäteastia haisee, naapuri ei osaa lajitella, roskakatokseen jätetään sinne kuulumatonta tavaraa, tai jäteastian kansi on rikki. 

Monia taloyhtiön jätehuoltoon liittyviä yksityiskohtia määrää laki, mutta usein taloyhtiön jätehuolto on helppo ratkaista järkevällä suunnittelulla.

Lahjapapereita, konvehtirasioita, kinkkurasvaa, joulukuusi, rakettiroskaa…. Mihin nämä kaikki pitää laittaa?!

Käytä myös jouluna ja uutena vuotena hetki aikaa siihen, että mietit, mihin mikäkin roska lajitellaan. Näillä päivitetyillä vinkeillämme selviät tänäkin vuonna roskavuoresta hermoja ja ympäristöä tuhoamatta.