Jätehuolto, Taloyhtiö, Kiertotalous, Jätelaki

Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää

Jenni Rahkonen 24.08.2020

Suomen jätelaki on uudistumassa. Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Tämä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.  

 

Vaikka Suomi tavoittelee asemaa kiertotalouden kärkimaana, on kierrätysaste jo useana vuonna pysynyt samalla tasolla. Kehitystä on tapahtunut useissa EU-maissa, mutta Suomi joutui 13 muun maan kanssa EU:n käyttämään niin sanottuun varhaiseen varoitusmenettelyyn (early warning) alhaisen kierrätysasteen vuoksi. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tieto on vuodelta 2018, jolloin Suomen kierrätysaste oli 42 %. Suomessa on näin ollen vielä paljon parannettavaa kierrätyksen osalta.

 

Monet asiat ovat kuitenkin edenneet jo parempaan suuntaan. Vuonna 2016 voimaan tuli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jolla oli suuri vaikutus siihen, ettei Suomessa enää saa viedä orgaanista eli biohajoavaa jätettä kaatopaikoille. Orgaanista jätettä on esimerkiksi biojäte, tekstiili, puujäte, paperi ja muovi. Sen sijaan polttoon päätyy jätteestä vielä merkittävän suuri osuus, ja tähän uudistuvalla jätelailla halutaan saada muutos. Jätteen poltto ei ole kierrättämistä vaan jätteen hyödyntämistä energiaksi ja lämmöksi, jolloin kuitenkin menetetään jätteen sisältämä materiaali. Kierrätyksessä jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi. Materiaalikierrätykseen päätyvän jätteen osuutta tulisi lisätä, jotta EU:n kierrätystavoitteet olisi mahdollista tavoittaa.

 

jätelaki-tavoite-ajantasainen

Suomen kierrätysaste viime vuosina sekä EU:n asettamat tavoitteet

 

 

Uusi jätelaki olisi tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn loppuvuoden 2020 aikana ja se tulisi näillä näkymin voimaan kesällä 2021. Olemme koonneet tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät asiat, jotka sinun tulisi tietää uudistuvaan jätelainsäädäntöön liittyen. 

 

Jätteiden lajittelu 

 

Ehdotetun jätelainsäädännön muutoksen myötä jätteiden lajittelua tullaan lisäämään. Jätteitä kerätään entistä tarkemmin erikseen lajiteltuina jätelajeinaan.

Kaikkien taajama-alueiden vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulisi lajitella erikseen seuraavia jätelajeja:

 

  • sekajäte
  • biojäte
  • kartonkipakkaukset
  • muovipakkaukset
  • lasipakkaukset
  • metallipakkaukset

Tämän lisäksi kiinteistöillä kerätään myös erikseen paperia sekä metallipakkausten kanssa usein samaan jäteastiaan pienmetallia eli muuta pienikokoista metallijätettä, joka ei ole pakkauksia. (Eri paikkakunnilla käytetään sekajätteen lisäksi myös termejä poltettava jäte, polttokelpoinen jäte ja kuivajäte.) 

 

jätelaki-lajitteluJätelainuudistuksen tärkeänä tavoitteena on lisätä erikseen lajiteltavien jätelajien
keräystä ja kierrätystä

 

Sekajätteeseen päätyy edelleen merkittäviä määriä kierrätykseen kelpaavaa jätettä, erityisesti biojätettä ja muovipakkauksia. Suuri osa sekajätteestä olisi lajiteltavissa jätelajeittain jo asunnoissa. Esimerkiksi Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan 76 prosenttia sekajätteestä oli sellaista jätettä, joka olisi voitu lajitella kierrätykseen. HSY:n tutkima sekajäte sisälsi 40 prosenttia biojätettä ja 15 prosenttia muovipakkauksia. Nämä tulokset kertovat siitä, että kierrätysastetta pystyttäisiin nostamaan tehostamalla lajittelua, tekemällä siitä helpompaa yhä useammalle asukkaalle sekä lisäämällä kierrätyspisteitä. 

 

Biojätteen keräys

 

Selvitysten mukaan Suomessa suurin kierrätyspotentiaali on biojätteellä. Biojätteen keräys tulisi jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa. Biojätteen erilliskeräysvelvoite tulisi voimaan vuoden 2024 alusta alkaen.

 

Biojätteen keräyksessä on paljon alueellisia eroja. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Etelä-Karjalan alueella biojätettä on kerätty kaikilta kiinteistöiltä jo useita vuosia. Biojätteen keräyksen järjestämiselle omakotitaloista on olemassa useita vaihtoehtoja, kuten naapureiden yhteinen kimppakeräys tai naapuruston yhteinen korttelikeräys. Myös kotikompostointi on mahdollista.

 

Korttelikeräyksen ideana on tuoda kierrätyspisteet lähelle käyttäjiä pientaloalueilla. Yhteisellä pisteellä voidaan kerätä pelkän sekajätteen sijaan jopa kahdeksaa eri jätelajia. Jäteautoliikenne ja siitä johtuvat päästöt vähenevät, kun yhtä useampaa jätelajia pystytään keräämään samanaikaisesti. Samalla tilaa säästyy pihoilla muuhun käyttöön. Korttelikeräyksen avulla pientaloalueiden kierrätysaste voidaan jopa kaksinkertaistaa nykyisestä noin 25 prosentista 50 prosenttiin.

 

Lue lisää biojätteen lajittelusta blogistamme: Biojäte usein kysytyt kysymykset

 

Pakkausjätteiden keräys

 

Uusi jätelaki asettaa erityisiä tavoitteita myös pakkausjätteiden kierrätysasteen nostamiseksi. Pakkausjäte on käytöstä poistetuista pakkauksista syntyvää jätettä, kuten kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkauksia. Pakkausjätteille on asetettu omat kierrätysastetavoitteensa: 65 % vuonna 2025 ja 70 % vuonna 2030. Lisäksi on asetettu materiaalikohtaisia tavoitteita. Esimerkiksi muovipakkausten kierrätysaste tulisi olla 50 % vuonna 2025 ja 55 % vuonna 2030. Pakkausjätteistä suurimmat kierrätyspotentiaalit ovat kartonkipakkauksilla ja etenkin muovipakkauksilla.

 

Jätelaki-Muovipakkaukset

 

Jätelakiehdotuksessa on esitetty muutoksia pakkasjätteisen keräyksen kustannusvastuisiin. Tuottajayhteisöjen on järjestettävä ja ylläpidettävä 1 000 alueellista vastaanottopaikkaa, joissa kerätään kartonki-, metalli-, lasi- ja muovipakkauksia. 

 

Tämän lisäksi tuottajayhteisöt osallistuisivat pakkausjätteen kiinteistökohtaisen keräyksen kustannuksiin yhdessä kuntien kanssa. Tuottajat maksaisivat kunnille pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta erilliskeräyksestä heille määritellyn 80 prosentin kustannusvastuun.

 

Lue lisää muovipakkauksista blogistamme: Muovijäte – Usein kysytyt kysymykset

 

Tekstiilijätteen keräys

 

Tekstiilijäte mainitaan uudessa laissa ensimmäistä kertaa erilliskerättävien jätelajien listassa. Tekstiilijätteen keräys on tarkoitus aloittaa Suomessa jo vuonna 2023, kaksi vuotta EU:n edellyttämää aikarajaa aikaisemmin.

 

Tekstiilijätteen keräyksen järjestäminen tulee olemaan kuntien vastuulla. Keräys toteutetaan todennäköisesti pääsääntöisesti kuntien ylläpitämillä alueellisilla keräyspisteillä.

 

Jätteiden kuljettaminen

 

Yksi merkittävistä muutoksissa jätelaissa tulisi olemaan luopuminen kiinteän jätteen (bio-, pakkaus- ja sekajäte) kuljetuksessa kaksoisjärjestelmästä. Nykyisessä jätelaissa kunta on voinut valita, toteuttaako se jätteenkuljetuksen itse keskitetysti järjestämällä vai antaako se kiinteistöille valtuuden tehdä kuljetusten kilpailutuksen. Kuljetuksen kaksoisjärjestelmän haasteena on pidetty sitä, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus lisää säätelytaakkaa eikä kunnalla ole käytännössä mahdollisuutta varmistua siitä, mihin jäte lopulta päätyy. 

 

Jätelain uudistuksen myötä kunnan järjestämä jätteenkuljetus olisi ainoa vaihtoehto. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kunta tai kunnallinen jätehuoltoyhtiö kilpailuttavat tulevaisuudessa keskitetysti jätteen kuljetuksen yksittäisten kiinteistöjen sijaan. 

 

jätelaki-taloyhtiö

Jätelain uudistuessa kunta kilpailuttaisi jätteenkuljetukset keskitetysti

 

Taloyhtiöt ja uusi jätelaki

 

Vaikka kerättävien jätelajien määrä kasvaakin uuden lain myötä, taloyhtiön jätepisteen ei tarvitse kasvaa välttämättä laisinkaan. Syväkeräyssäiliöiden avulla kaikkien jätelajien kerääminen onnistuu pienessäkin tilassa – jätepiste mahtuu yhden parkkiruudun kokoiselle alueelle. 

 

Jo olemassa olevia jätepisteitä pystytään muokkaamaan uusien määräysten mukaisesti esimerkiksi jakamalla vanhoja säiliöitä tai lisäämällä kapasiteettia uusilla syväkeräys- tai pintasäiliöillä. Myös uusien kohteiden suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon niiden muunneltavuus tulevaisuudessa. 

 

Jätepisteen voi suunnitella myös yhteiseksi naapuruston tai useamman taloyhtiön kesken. Esimerkiksi pienemmät kerros- ja rivitaloyhtiöt voivat ottaa käyttöön yhden yhteisen syväkeräysjärjestelmän, jolloin säästetään niin kustannuksissa kuin tyhjennysten aiheuttamissa hiilidioksidipäästöissäkin.

 

Kaiken kaikkiaan uusi jätelaki vastaa hyvin asukkaiden toiveisiin saada kattavat kierrätysmahdollisuudet lähelle kotia. Juuri kierrätyspisteen läheisyydellä on varmasti suuri merkitys kierrätystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

 

Lue tarkemmin jätelain määräyksiin sopivista Molok-ratkaisuista täältä.

 

jätelaki-kierrätys

Jätelakiuudistuksen mukainen jätepiste voidaan esimerkiksi 80 asukkaan taloyhtiölle suunnitella kolmesta syväkeräysastiasta, joilla kerätään tilatehokkaasti seitsemää jätelajia: sekajätettä, biojätettä, paperia, kartonkipakkauksia, muovipakkauksia, metallia ja lasipakkauksia.

 

 

Alla kuvattuna tulevan jätelain muutokset jätelajeittain:

Jätelaki-ajantasainen-lajittelu

 

 

Miten suunnitella uuden jätelain mukainen, kustannustehokas jätepiste?
Lataa alta opas ja ota vinkit talteen!

Opas taloyhtiöiden jätehuollon suunnitteluun

 

Jenni Rahkonen

Kirjoittaja Jenni Rahkonen

Jenni on ympäristötekniikan diplomi-insinööri sekä Molok Oy:n kiertotalousasiantuntija sekä korttelikeräyshankkeen projektipäällikkö. Tutkimustyön ohella Jenni seuraa kiertotalouden kehitystä maailmanlaajuisesti, sekä kouluttaa sisäisesti Molok Oy:n omaa henkilökuntaa sekä jälleenmyyjiä kiertotalouteen liittyvissä asioissa.

Ajankohtaista puhetta ja vinkkejä kiertotaloudesta ja jätealasta. Tilaa kirjoitukset sähköpostiisi!