Ajantasainen jätelaki – tämä sinun tulisi tietää

Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021 ja siihen on tehty tarkennuksia tämän jälkeen. Olemme koonneet tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät asiat, jotka sinun tulisi tietää uuteen jätelainsäädäntöön liittyen. 

 

Alla suorat linkit artikkelin eri osioihin:

• Uudistuksen taustat
• Tarkennuksia turhan polton vähentämiseksi
• Lajittelu 2023 alkaen
• Biojätteen keräys taajamissa
• Pakkausjätteiden keräys
• Tekstiilijätteen keräys
• Taloyhtiöt ja jätelaki

 

Jätelain uudistuksen taustat

 

Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Tämä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.  

 

Vaikka Suomi tavoittelee asemaa kiertotalouden kärkimaana, on kierrätysaste jo useana vuonna pysynyt samalla tasolla, kunnes vuonna 2021 kierrätysaste kääntyi negatiiviseen suuntaan eli kierrätysaste laski. EU:n kierrätysasteen keskiarvo on selvästi Suomea korkeampi: vuonna 2021 se oli noin 50 prosenttia. Kehitystä on tapahtunut useissa EU-maissa, mutta Suomi joutui 13 muun maan kanssa EU:n käyttämään niin sanottuun varhaiseen varoitusmenettelyyn (the early warning report) alhaisen kierrätysasteen vuoksi.

 

Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain Suomessa vuosina 2002-2021.
Lähde: Tilastokeskus, jätetilasto

 

Jätteitä käytetään energiaksi, eikä kierrätetä tarpeeksi

 

Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tieto on vuodelta 2021. Materiaalihyödynnetty jätemäärä väheni noin 170 000 tonnilla jääden 1 250 000 tonniin. Jätteiden materiaalihyödynnyksen osuus pieneni tästä syystä 37 %:iin eli kierrätysaste laski tasosta 42 % tasoon 37 %. Vähenemää vastaava jätemäärä ohjautui energiahyödyntämiseen. Yhdyskuntajätteiden energiahyödyntäminen perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, ja lämpöä hyödynnetään varsinkin kaukolämpöverkoissa. Polttamisen sijasta pitäisi keskittyä kierrättämisen lisäämiseen ja kierrätysmateriaalin uusiokäyttöön.

 

Tarkennuksia jätelakiin, jotta turha poltto vähenisi

 

Polttoon päätyy jätteestä vielä merkittävän suuri osuus, ja tähän uudella uudistuvalla jätelailla halutaan saada muutos. Jätteen poltto ei ole kierrättämistä vaan jätteen hyödyntämistä energiaksi ja lämmöksi, jolloin menetetään jätteen sisältämä materiaali.

 

Kierrätyksessä jäte valmistetaan tuotteeksi, materiaaliksi tai aineeksi. Materiaalikierrätykseen päätyvän jätteen osuutta tulisi lisätä, jotta EU:n kierrätystavoitteet olisi mahdollista tavoittaa.

 

Tietyt asiat ovat kuitenkin edenneet jo parempaan suuntaan. Vuonna 2016 voimaan tuli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jolla oli suuri vaikutus siihen, ettei Suomessa enää saa viedä orgaanista eli biohajoavaa jätettä kaatopaikoille. Orgaanista jätettä on esimerkiksi biojäte, tekstiili, puujäte, paperi ja muovi.

 

 

 

Suomessa jätteiden materiaalihyödynnyksen
osuus on pienentynyt ja vuonna 2021 se oli 37 %:ia

 

Miten suunnitella uuden jätelain mukainen, kustannustehokas jätepiste?
Lataa opas taloyhtiön jätehuollon suunnitteluun ja ota vinkit talteen!

Jätteiden lajittelu vuodesta 2023 lähtien

Uuden jätelakipaketin muutosten myötä jätteiden lajittelua tullaan lisäämään. Jätteitä kerätään entistä tarkemmin erikseen lajiteltuina jätelajeinaan. Kaikkien taajama-alueiden vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen tulisi lajitella erikseen seuraavia jätelajeja:

• sekajäte / poltettava jäte / polttokelpoinen jäte / kuivajäte (termi vaihtelee paikkakunnittain)
• biojäte
• kartonkipakkaukset
• muovipakkaukset
• lasipakkaukset
• metallipakkaukset

Tämän lisäksi kiinteistöillä kerätään myös erikseen paperia sekä metallipakkausten kanssa usein samaan jäteastiaan pienmetallia eli muuta pienikokoista metallijätettä, joka ei ole pakkauksia. Eri paikkakunnilla käytetään sekajätteen lisäksi myös termejä poltettava jäte, polttokelpoinen jäte ja kuivajäte. 

Jätelainuudistuksen tärkeänä tavoitteena on lisätä erikseen lajiteltavien jätelajien
keräystä ja kierrätystä

Sekajätteeseen päätyy edelleen merkittäviä määriä kierrätykseen kelpaavaa jätettä, erityisesti biojätettä ja muovipakkauksia. Suuri osa sekajätteestä olisi lajiteltavissa jätelajeittain jo asunnoissa. 

Esimerkiksi Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän (HSY) vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan 76 prosenttia sekajätteestä oli sellaista jätettä, joka olisi voitu lajitella kierrätykseen. HSY:n tutkima sekajäte sisälsi 40 prosenttia biojätettä ja 15 prosenttia muovipakkauksia. Nämä tulokset kertovat siitä, että kierrätysastetta pystyttäisiin nostamaan tehostamalla lajittelua, tekemällä siitä helpompaa yhä useammalle asukkaalle sekä lisäämällä kierrätyspisteitä. 

Biojätteen keräys pakolliseksi taajamissa

Suomessa suurin kierrätyspotentiaali on biojätteellä. Biojätteen keräys tuli jätelain muutoksen myötä pakolliseksi kaikille asukkaille yli 10 000 asukkaan kokoisissa taajamissa.

Vuoden 2022 heinäkuusta alkaen biojätteen erilliskeräysvelvoite astui voimaan taajamien rivi- ja kerrostaloissa, joissa on vähintään 5 huoneistoa. Kaikille taajamien asukkaille biojätteen erilliskeräysvelvoite tuli voimaan vuoden 2024 heinäkuusta, mukaan lukien myös omakotitalot.

Biojätteen keräyksessä on paljon alueellisia eroja. Esimerkiksi Jyväskylässä ja Etelä-Karjalan alueella biojätettä on kerätty kaikilta kiinteistöiltä jo useita vuosia. Biojätteen keräyksen järjestämiselle omakotitaloista on olemassa useita vaihtoehtoja, kuten naapureiden yhteinen kimppakeräys tai naapuruston yhteinen jätepiste eli korttelikeräys. Myös kotikompostointi on mahdollista.

Lue lisää biojätteen lajittelusta blogistamme: Biojäte – usein kysytyt kysymykset

Korttelikeräys - omakotitaloalueen jaettu jätepiste

Korttelikeräyksen ideana on tuoda kierrätyspisteet lähelle käyttäjiä pientaloalueilla. Yhteisellä pisteellä voidaan kerätä pelkän sekajätteen sijaan jopa kahdeksaa eri jätelajia.

Jäteautoliikenne ja siitä johtuvat päästöt vähenevät, kun yhtä useampaa jätelajia pystytään keräämään samanaikaisesti. Samalla tilaa säästyy pihoilla muuhun käyttöön. Korttelikeräyksen avulla pientaloalueiden kierrätysaste voidaan jopa kaksinkertaistaa nykyisestä noin 25 prosentista 50 prosenttiin.

Pakkausjätteiden keräys jätelain silmin

Uusi jätelaki asettaa erityisiä tavoitteita myös pakkausjätteiden kierrätysasteen nostamiseksi. Pakkausjäte on käytöstä poistetuista pakkauksista syntyvää jätettä, kuten kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkauksia.

Pakkausjätteille on asetettu omat kierrätysastetavoitteensa: 65 % vuonna 2025 ja 70 % vuonna 2030. Lisäksi on asetettu materiaalikohtaisia tavoitteita. Esimerkiksi muovipakkausten kierrätysaste tulisi olla 50 % vuonna 2025 ja 55 % vuonna 2030. Pakkausjätteistä suurimmat kierrätyspotentiaalit ovat kartonkipakkauksilla ja etenkin muovipakkauksilla.

Uudessa jätelaissa on muutoksia pakkausjätteiden kierrätyksen kustannusvastuisiin. Tuottajayhteisöt eli tuotteiden valmistajien ja maahantuojien yhteisöt osallistuvat pakkausjätteen kiinteistökohtaisen keräyksen ja kierrätyksen kustannuksiin yhdessä kuntien kanssa.

Etäkaupan lisääntyessä myös kansainväliset verkkokaupat velvoitetaan ottamaan vastuuta pakkausjätteestään. Tuottajat maksavat kunnille pakkausjätteiden kiinteistökohtaisesta erilliskeräyksestä heille määritellyn vähintään 80 % kustannusvastuun.

Lisäksi pakkausten tuottajilla on nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja.

Lue lisää muovipakkauksien lajittelusta blogistamme: Muovijäte – Usein kysytyt kysymykset

Jätelaki ja erillinen tekstiilijätteen keräys

Tekstiilijäte mainitaan uudessa jätesäädöspaketissa ensimmäistä kertaa erilliskerättävien jätelajien listassa. EU-direktiivi velvoittaa kaikki jäsenmaat aloittamaan tekstiilijätteen erilliskeräyksen vuoteen 2025 mennessä.

Suomi aloitti keräyksen jo vuoden 2023 alussa, joten se on aikataulusta etuajassa. Uuden jäteasetuksen mukaan kuntien on järjestettävä vastaanottopaikkoja asumisessa syntyville tekstiilijätteille 1.1.2023 alkaen. Keräyspisteitä on niin kauppakeskuksissa kuin jätteiden lajitteluasemillakin.

Tekstiilijätettä eivät ole:

• matot
• kengät, laukut, vyöt
• tyynyt, peitot
• pehmusteet
• pehmolelut
  
  

Tekstiilien tulee olla kuivia ja ne pitää pakata tiiviisti muovipusseihin tai -säkkeihin likaantumisen ja kastumisen ehkäisemiseksi. Keräyspisteille ei saa viedä likaisia, kosteita, tai mahdollisesti tuholaisia kuhisevia tekstiilejä. Jos tekstiilit ovat homeisia, märkiä tai öljyisiä, ne kuuluvat sekajätteeseen. 

Hyväkuntoiset ja uudelleenkäyttöön kelpaavat vaatteet, kodin tekstiilit, kengät, laukut ja vyöt eivät kuulu poistotekstiilien joukkoon - ne kannattaa myydä tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai kierrätyskeskukseen.

Taloyhtiöt ja uusi jätelaki

Vaikka kerättävien jätelajien määrä kasvaakin uuden lain myötä, taloyhtiön jätepisteen ei tarvitse kasvaa välttämättä laisinkaan. Syväkeräyssäiliöiden avulla kaikkien jätelajien kerääminen onnistuu pienessäkin tilassa – jätepiste mahtuu yhden parkkiruudun kokoiselle alueelle. 

Jo olemassa olevia jätepisteitä pystytään muokkaamaan uusien määräysten mukaisesti esimerkiksi jakamalla vanhoja säiliöitä tai lisäämällä kapasiteettia uusilla syväkeräys- tai pintasäiliöillä. Myös uusien kohteiden suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon niiden muunneltavuus tulevaisuudessa. 

Jätepisteen voi suunnitella myös yhteiseksi naapuruston tai useamman taloyhtiön kesken. Esimerkiksi pienemmät kerros- ja rivitaloyhtiöt voivat ottaa käyttöön yhden yhteisen syväkeräysjärjestelmän, jolloin säästetään niin kustannuksissa kuin tyhjennysten aiheuttamissa hiilidioksidipäästöissäkin.

Kaiken kaikkiaan uusi jätelaki vastaa hyvin asukkaiden toiveisiin saada kattavat kierrätysmahdollisuudet lähelle kotia. Juuri kierrätyspisteen läheisyydellä on varmasti suuri merkitys kierrätystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Lataa ja lue lyhyt tietopaketti jätelain määräyksiin sopivista Molok-ratkaisuista (PDF).

Jätelakiuudistuksen mukainen jätepiste voidaan esimerkiksi 80 asukkaan taloyhtiölle suunnitella kolmesta syväkeräysastiasta, joilla kerätään tilatehokkaasti seitsemää jätelajia: sekajätettä, biojätettä, paperia, kartonkipakkauksia, muovipakkauksia, metallia ja lasipakkauksia.

Alla kuvattuna uuden jätelain muutokset jätelajeittain:

Miten suunnitella uuden jätelain mukainen, kustannustehokas jätepiste?
Lataa opas taloyhtiön jätehuollon suunnitteluun ja ota vinkit talteen!