Molok blogi (2)

Lahjapapereita, konvehtirasioita, kinkkurasvaa, joulukuusi, rakettiroskaa…. Mihin nämä kaikki pitää laittaa?!

Käytä myös jouluna ja uutena vuotena hetki aikaa siihen, että mietit, mihin mikäkin roska lajitellaan. Näillä päivitetyillä vinkeillämme selviät tänäkin vuonna roskavuoresta hermoja ja ympäristöä tuhoamatta.

Biojäte on orgaanista, maatuvaa, tyypillisesti keittiöjätettä. Biojätteen kierrätys on tärkeää, koska silloin saadaan talteen biokaasua ja ravinteita. Kotitalouksien sekajätteeseen joutuu edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu. Sekajäte tuleekin taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Niinpä oikea lajittelu säästää kaikkien rahaa ja luonnonvaroja!

Monet asiat kuitenkin epäilyttävät yhä etenkin biojätteen kierrätyksessä. Mitä biojätteeseen uskaltaa laittaa ja mitä ei? Keräsimme yhteen useimmin kysytyt kysymykset biojätteestä.

Korttelikeräyksessä pientaloasukkailla on oma yhteinen keräyspiste, jossa voidaan lajitella useita eri jätelajeja kävelymatkan päässä kotoa. Fiksun jätteiden keräyksen lisäksi korttelikeräys vähentää roska-autojen liikennettä asuinalueella. Näin naapuruston päästöt vähenevät samalla kun turvallisuus ja kierrätysinto kasvavat.

Naantalin Immaisten pientaloalueella on kokeiltu yhteistä jätepistettä, korttelikeräystä, 20 talouden voimin marraskuusta 2019 alkaen. Lounais-Suomen Jätehuollon, Molok Oy:n ja Naantalin kaupungin yhteisen pilottihankkeen on tarkoitus kestää vuoden verran. Tänä aikana asukkaiden on mahdollista kierrättää kahdeksaa jätelajia (polttokelpoinen jäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, metalli, lasipakkaukset, muovipakkaukset ja poistotekstiili) lähellä omaa kotiaan.

Kilpailuttaminen on jokaisen rakennusprojektin peruskallio: Hyvin toteutetun kilpailutuksen päälle on helppo rakentaa luotettavaa kumppanuutta. Uuden jätelain ja muuttuvien jätehuoltomääräysten aikakautena jokaisessa rakennus- ja saneerauskohteessa tulisi pohtia myös jäteratkaisujen kilpailuttamista.

Uusi vuosi tuo uudet jätejärjestelmät? Tällä hetkellä arkkitehdit, rakentajat ja taloyhtiöt suunnittelevat kynät sauhuten kesäkuukausien projekteja. Miksi juuri jäteratkaisujen pitäisi kiinnostaa rakennusten suunnittelun tai kiinteistöalan puuhamiehiä ja -naisia?

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.

Ei ole rakennusliikkeillä helppoa. Saneeraukseen ja rakentamiseen vaikuttavat monet lait, direktiivit ja säädökset. Niiden lisäksi tulee vielä muistaa ympäristöä koskevat velvoitteet.

Vielä tänäkin päivänä iso osa biojätteestä päätyy poltettavaksi tai vaihtoehtoisesti joissain maissa kaatopaikoille. Biojätteen erilliskeräyksellä on tärkeä rooli kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. EU onkin asettanut jäsenmailleen säännöksen, jonka mukaan biojätteelle on järjestettävä erilliskeräys kaikissa EU-maissa vuoden 2024 alkuun mennessä.

Tänä vuonna Pidä Lappi Siistinä ry järjesti talkooleirit Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja Urho Kekkosen kansallispuistossa. Pidin viime vuonna siltojen rakentamisesta UK-puistossa niin paljon, että hain tänä vuonna Pyhä-Luoston leirille ja pääsin talkoilemaan 14 muun vapaaehtoisen kanssa, jotka olivat saapuneet ympäri Suomea Turkua ja Helsinkiä myöten.