Molok blogi (2)

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.

Ei ole rakennusliikkeillä helppoa. Saneeraukseen ja rakentamiseen vaikuttavat monet lait, direktiivit ja säädökset. Niiden lisäksi tulee vielä muistaa ympäristöä koskevat velvoitteet.

Vielä tänäkin päivänä iso osa biojätteestä päätyy poltettavaksi tai vaihtoehtoisesti joissain maissa kaatopaikoille. Biojätteen erilliskeräyksellä on tärkeä rooli kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. EU onkin asettanut jäsenmailleen säännöksen, jonka mukaan biojätteelle on järjestettävä erilliskeräys kaikissa EU-maissa vuoden 2024 alkuun mennessä.

Tänä vuonna Pidä Lappi Siistinä ry järjesti talkooleirit Pyhä-Luoston kansallispuistossa ja Urho Kekkosen kansallispuistossa. Pidin viime vuonna siltojen rakentamisesta UK-puistossa niin paljon, että hain tänä vuonna Pyhä-Luoston leirille ja pääsin talkoilemaan 14 muun vapaaehtoisen kanssa, jotka olivat saapuneet ympäri Suomea Turkua ja Helsinkiä myöten.

Taloyhtiössä remontoidaan ja piha on kuin hurrikaanin jäljiltä. Voisiko tähän päälle ajoittaa vielä uusien jäteratkaisujen asennuksen? No ehdottomasti! Etenkin syväkeräysjärjestelmän asentaminen sujuu helposti, jos kaivuutyöllä on jo valmiiksi myllätty pihaa.

Kevään edetessä talvivaatteet väistyvät vaatekaapin paraatipaikoilta kevyempien ja ohuempien vaatteiden vallatessa tilaa. Vaatekaapin kevätsiivouksen yhteydessä usein havahtuu tavarapaljouteen – tarvitsenko kaikkia näitä vaatteita? Omaa vaatevarastoa kannattaakin silloin tällöin tutkia kriittisesti. Vääränkokoiset, rikki menneet ja käyttämättä jääneet vaatteet eivät tuo enää iloa, vaan kerääntyvät kaappien nurkkiin vieden turhaa tilaa.

Korttelikeräys on yksi Molok Oy:n tuoreista ratkaisuista nostaa kierrätysaste kohti EU:n asettamia uusia, aiempaa tiukempia tavoitteita.

Muovin kierrätys on edelleen paljon kysymyksiä herättävä aihe. Taloyhtiön sekajäteastiaan joutuu muovien lisäksi edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne oikeasti kuulu. Sekajäte tulee taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Oikea lajittelu siis säästää paitsi luonnonvaroja, myös selvää rahaa taloyhtiön kassassa.

Muovipakkauksia kerätään tätä nykyä paitsi yleisissä keräyspisteissä, niin ilahduttavan usein myös taloyhtiön omissa jätepisteissä. Mutta mitä muovipakkausten keräysastiaan oikeastaan uskaltaa laittaa ja mitä ei?

Kun taloyhtiössä pyritään kohti ekologisempia elämäntapoja, avainasemaan nousee asukkaiden halu ja kyky sitoutua yhdessä kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Yhteisöllisyys voi esiintyä pieninä tai suurina valintoina; se voi olla mitä tahansa aina kodin käyttötavaroiden lainaamisesta yhteiskäyttöisiin autoihin. Tärkeintä on, että pelisäännöt ovat yhdessä sovitut ja kaikille selvät. Silloin ekologisuuden tavoittelu ei yleensä vaadi arkielämän pyörteissäkään liian suuria ponnisteluja.

Mitä ekologisuus taloyhtiössä sitten tarkoittaa kierrätyksen kannalta, ja mitä erilaisia kierrätysvaihtoehtoja oikeastaan on olemassa?

Korttelikeräys on uusi, yhteisöllisempi ja ekologisempi tapa kerätä jätettä. Korttelikeräys sopii jätehuollon ratkaisuksi erityisesti omakotiasujille, mutta myös yhteiskäyttöön pienemmille kerros- ja rivitaloyhtiöille.

Korttelikeräyksessä jätepiste – tai osa siitä – on yhteinen useamman talouden kesken. Esimerkiksi kierrätyskelpoisten jakeiden osuus voidaan toteuttaa korttelikeräyksellä. Jätesäiliöt asennetaan alueella sellaiselle keskeiselle paikalle, johon kaikilla asukkailla on helppo pääsy: esimerkiksi omakotitaloalueen pääväylän varteen.

Haastattelimme korttelikeräyskokemuksista Lakeuden Etappi Oy:n toimitusjohtajaa, Pekka Kontiota, joka on mukana toteuttamassa Molok-korttelikeräyspilottia Lapuan seudulla.