Molok blogi | Kierrätys

Aikaa kestävät ideat ovat usein yksinkertaisia ja paranevat ajan saatossa. Näin on käynyt Molok-jätesäiliöillekin. Kukapa olisi uskonut 30 vuotta sitten, että pienen kylän navettapajan ensimmäinen Molok-niminen jäteastia lähtisi muuttamaan perinteistä jätehuoltoa ja valloittaisi miljoonien ihmisten sydämet ympäri maailmaa. Molok-järjestelmän kehittäjä, yrittäjä Veikko Salli luotti ainutlaatuiseen ideaansa ja kehitti jätesäiliön, joka upotetaan osittain maan alle. Toimintatavassa on sama logiikka kuin vanhoissa, kunnon maakellareissa: maan viileys ja auringonvalolta suojattu paikka pienentää jätesäiliön sisällä olevaa mikrobitoimintaa, ja siksi jätteet säilyvät pilaantumatta pidempään. 

Muovin kierrätys kannattaa, sillä kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 % pienempi kuin neitseellisen muoviraaka-aineen. Kierrätysmuovissa on kyse yksinkertaisimmillaan siitä, että muovista tehdään kierrättämällä uusia muovituotteita.

Lahjapapereita, konvehtirasioita, kinkkurasvaa, joulukuusi, rakettiroskaa…. Mihin nämä kaikki pitää laittaa?!

Käytä myös jouluna ja uutena vuotena hetki aikaa siihen, että mietit, mihin mikäkin roska lajitellaan. Näillä päivitetyillä vinkeillämme selviät tänäkin vuonna roskavuoresta hermoja ja ympäristöä tuhoamatta.

Biojäte on orgaanista, maatuvaa, tyypillisesti keittiöjätettä. Biojätteen kierrätys on tärkeää, koska silloin saadaan talteen biokaasua ja ravinteita. Kotitalouksien sekajätteeseen joutuu edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu. Sekajäte tuleekin taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Niinpä oikea lajittelu säästää kaikkien rahaa ja luonnonvaroja!

Monet asiat kuitenkin epäilyttävät yhä etenkin biojätteen kierrätyksessä. Mitä biojätteeseen uskaltaa laittaa ja mitä ei? Keräsimme yhteen useimmin kysytyt kysymykset biojätteestä.

Korttelikeräyksessä pientaloasukkailla on oma yhteinen keräyspiste, jossa voidaan lajitella useita eri jätelajeja kävelymatkan päässä kotoa. Fiksun jätteiden keräyksen lisäksi korttelikeräys vähentää roska-autojen liikennettä asuinalueella. Näin naapuruston päästöt vähenevät samalla kun turvallisuus ja kierrätysinto kasvavat.

Vielä tänäkin päivänä iso osa biojätteestä päätyy poltettavaksi tai vaihtoehtoisesti joissain maissa kaatopaikoille. Biojätteen erilliskeräyksellä on tärkeä rooli kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. EU onkin asettanut jäsenmailleen säännöksen, jonka mukaan biojätteelle on järjestettävä erilliskeräys kaikissa EU-maissa vuoden 2024 alkuun mennessä.

Muovin kierrätys on edelleen paljon kysymyksiä herättävä aihe. Taloyhtiön sekajäteastiaan joutuu muovien lisäksi edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne oikeasti kuulu. Sekajäte tulee taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Oikea lajittelu siis säästää paitsi luonnonvaroja, myös selvää rahaa taloyhtiön kassassa.

Muovipakkauksia kerätään tätä nykyä paitsi yleisissä keräyspisteissä, niin ilahduttavan usein myös taloyhtiön omissa jätepisteissä. Mutta mitä muovipakkausten keräysastiaan oikeastaan uskaltaa laittaa ja mitä ei?

Kun taloyhtiössä pyritään kohti ekologisempia elämäntapoja, avainasemaan nousee asukkaiden halu ja kyky sitoutua yhdessä kohti kestävämpiä ratkaisuja.

Yhteisöllisyys voi esiintyä pieninä tai suurina valintoina; se voi olla mitä tahansa aina kodin käyttötavaroiden lainaamisesta yhteiskäyttöisiin autoihin. Tärkeintä on, että pelisäännöt ovat yhdessä sovitut ja kaikille selvät. Silloin ekologisuuden tavoittelu ei yleensä vaadi arkielämän pyörteissäkään liian suuria ponnisteluja.

Mitä ekologisuus taloyhtiössä sitten tarkoittaa kierrätyksen kannalta, ja mitä erilaisia kierrätysvaihtoehtoja oikeastaan on olemassa?

Muovi puhuttaa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan – eikä suotta. Materiaalina muovi on varsin hyvä ja kestävä, mutta kierrättämättömänä siitä muodostuu kasvava riski ympäröivälle yhteiskunnallemme.

Sain innostuksen lähteä talkooleirille Pidä Lappi Siistinä ry:n järjestämässä ympäristöseminaarissa Levillä, johon osallistuimme aiemmin tänä vuonna työporukallamme.