Molok blogi | Kierrätys

Taloyhtiölle sekajäte tulee kalliimmaksi kuin oikein lajiteltu jäte, joten huolellinen lajittelu ja kierrätys säästää taloyhtiössä paitsi luonnonvaroja, myös selvää rahaa.

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö VOAS on alkanut uusia suurimpien kohteidensa jätepisteitä. Vanhojen jätekatosten tai -aitausten tilalle on tullut Molok-syväkeräyspisteet, joilla kierrätys onnistuu seitsemän eri jakeen ja paristojen osalta. Kierrätysaste saatiinkin nousemaan kaikissa kohteissa, ja osassa se tuplaantui.

Joensuulaisilla kahdella 70-luvulla rakennetulla vuokrataloyhtiöllä oli edessään jätepisteidensä uusiminen ja kierrättämisen käytäntöjen siirtäminen 2020-luvulle. Laajentuneet lajitteluvaatimukset ja vanhojen jätekatosten huono kunto saivat kerrostalot siirtymään yhteen yhteiseen syväkeräysjärjestelmään.

Vaasassa on asuinkatu, jonka varrella on viisi, 1980-luvulla rakennettua kerrostaloa, jotka ovat kaikki omia asunto-osakeyhtiöitään. Samoihin aikoihin rakennetuissa yhtiöissä tuli tarve kunnostaa yhtiöiden jätepisteet samaan aikaan. Yhtiöissä heräsi ajatus yhteisestä jätepisteestä, joka useamman mutkan kautta lopulta toteutuikin.

Aikaa kestävät ideat ovat usein yksinkertaisia ja paranevat ajan saatossa. Näin on käynyt Molok-jätesäiliöillekin. Kukapa olisi uskonut 30 vuotta sitten, että pienen kylän navettapajan ensimmäinen Molok-niminen jäteastia lähtisi muuttamaan perinteistä jätehuoltoa ja valloittaisi miljoonien ihmisten sydämet ympäri maailmaa. Molok-järjestelmän kehittäjä, yrittäjä Veikko Salli luotti ainutlaatuiseen ideaansa ja kehitti jätesäiliön, joka upotetaan osittain maan alle. Toimintatavassa on sama logiikka kuin vanhoissa, kunnon maakellareissa: maan viileys ja auringonvalolta suojattu paikka pienentää jätesäiliön sisällä olevaa mikrobitoimintaa, ja siksi jätteet säilyvät pilaantumatta pidempään. 

Kierrätys kannattaa aina, mutta muovin kierrätys erityisesti, sillä kierrätysmuovin hiilijalanjälki on 85 % pienempi kuin neitseellisen muoviraaka-aineen. Kierrätysmuovissa on kyse yksinkertaisimmillaan siitä, että muovista tehdään kierrättämällä uusia muovituotteita.

Lahjapapereita, konvehtirasioita, kinkkurasvaa, joulukuusi, rakettiroskaa…. Mihin nämä kaikki pitää laittaa?!

Käytä myös jouluna ja uutena vuotena hetki aikaa siihen, että mietit, mihin mikäkin roska lajitellaan. Näillä päivitetyillä vinkeillämme selviät tänäkin vuonna roskavuoresta hermoja ja ympäristöä tuhoamatta.

Biojäte on orgaanista, maatuvaa, tyypillisesti keittiöjätettä. Biojätteen kierrätys on tärkeää, koska silloin saadaan talteen biokaasua ja ravinteita. Kotitalouksien sekajätteeseen joutuu edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu. Sekajäte tuleekin taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Niinpä oikea lajittelu säästää kaikkien rahaa ja luonnonvaroja!

Monet asiat kuitenkin epäilyttävät yhä etenkin biojätteen kierrätyksessä. Mitä biojätteeseen uskaltaa laittaa ja mitä ei? Keräsimme yhteen useimmin kysytyt kysymykset biojätteestä.

Korttelikeräyksessä pientaloasukkailla on oma yhteinen keräyspiste, jossa voidaan lajitella useita eri jätelajeja kävelymatkan päässä kotoa. Fiksun jätteiden keräyksen lisäksi korttelikeräys vähentää roska-autojen liikennettä asuinalueella. Näin naapuruston päästöt vähenevät samalla kun turvallisuus ja kierrätysinto kasvavat.

Vielä tänäkin päivänä iso osa biojätteestä päätyy poltettavaksi tai vaihtoehtoisesti joissain maissa kaatopaikoille. Biojätteen erilliskeräyksellä on tärkeä rooli kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. EU onkin asettanut jäsenmailleen säännöksen, jonka mukaan biojätteelle on järjestettävä erilliskeräys kaikissa EU-maissa vuoden 2024 alkuun mennessä.