Molok blogi | Jätehuolto

Taloyhtiölle sekajäte tulee kalliimmaksi kuin oikein lajiteltu jäte, joten huolellinen lajittelu ja kierrätys säästää taloyhtiössä paitsi luonnonvaroja, myös selvää rahaa.

Jätepisteen suunnittelussa on monta huomioon otettavaa yksityiskohtaa. Usein jätepiste on kuitenkin vain yksi osa-alue suuremmassa kokonaisuudessa, kuten uudisrakennusurakassa tai piha-alueen uudistusprojektissa. Me Molok Oy:llä haluamme helpottaa suunnittelijoiden työtä ja tarjota käytännön apua jätepisteen suunnitteluun. Uusimpana työkaluna olemme laatineet ladattavan suunnitteluoppaan arkkitehdeille ja pihasuunnittelijoille.

Aikaa kestävät ideat ovat usein yksinkertaisia ja paranevat ajan saatossa. Näin on käynyt Molok-jätesäiliöillekin. Kukapa olisi uskonut 30 vuotta sitten, että pienen kylän navettapajan ensimmäinen Molok-niminen jäteastia lähtisi muuttamaan perinteistä jätehuoltoa ja valloittaisi miljoonien ihmisten sydämet ympäri maailmaa. Molok-järjestelmän kehittäjä, yrittäjä Veikko Salli luotti ainutlaatuiseen ideaansa ja kehitti jätesäiliön, joka upotetaan osittain maan alle. Toimintatavassa on sama logiikka kuin vanhoissa, kunnon maakellareissa: maan viileys ja auringonvalolta suojattu paikka pienentää jätesäiliön sisällä olevaa mikrobitoimintaa, ja siksi jätteet säilyvät pilaantumatta pidempään. 

Päivitetty 2.5.2023.

Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021. Olemme koonneet tähän blogikirjoitukseen tärkeimmät asiat, jotka sinun tulisi tietää uuteen jätelainsäädäntöön liittyen. 

Jätelain uudistuksen taustat

Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Tämä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.  

Suomalaisissa taloyhtiöissä roskakatos on edelleen yleisesti käytössä. Roskakatoksiin liittyy kuitenkin tiettyjä haasteita kuten: Biojäteastia haisee, naapuri ei osaa lajitella, roskakatokseen jätetään sinne kuulumatonta tavaraa, tai jäteastian kansi on rikki. 

Monia taloyhtiön jätehuoltoon liittyviä yksityiskohtia määrää laki, mutta usein taloyhtiön jätehuolto on helppo ratkaista järkevällä suunnittelulla.

Biojäte on orgaanista, maatuvaa, tyypillisesti keittiöjätettä. Biojätteen kierrätys on tärkeää, koska silloin saadaan talteen biokaasua ja ravinteita. Kotitalouksien sekajätteeseen joutuu edelleen paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu. Sekajäte tuleekin taloyhtiöille usein kalliimmaksi kuin lajiteltu jäte. Niinpä oikea lajittelu säästää kaikkien rahaa ja luonnonvaroja!

Monet asiat kuitenkin epäilyttävät yhä etenkin biojätteen kierrätyksessä. Mitä biojätteeseen uskaltaa laittaa ja mitä ei? Keräsimme yhteen useimmin kysytyt kysymykset biojätteestä.

Naantalin Immaisten pientaloalueella on kokeiltu yhteistä jätepistettä, korttelikeräystä, 20 talouden voimin marraskuusta 2019 alkaen. Lounais-Suomen Jätehuollon, Molok Oy:n ja Naantalin kaupungin yhteisen pilottihankkeen on tarkoitus kestää vuoden verran. Tänä aikana asukkaiden on mahdollista kierrättää kahdeksaa jätelajia (polttokelpoinen jäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, metalli, lasipakkaukset, muovipakkaukset ja poistotekstiili) lähellä omaa kotiaan.

Kilpailuttaminen on jokaisen rakennusprojektin peruskallio: Hyvin toteutetun kilpailutuksen päälle on helppo rakentaa luotettavaa kumppanuutta. Uuden jätelain ja muuttuvien jätehuoltomääräysten aikakautena jokaisessa rakennus- ja saneerauskohteessa tulisi pohtia myös jäteratkaisujen kilpailuttamista.

Uusi vuosi tuo uudet jätejärjestelmät? Tällä hetkellä arkkitehdit, rakentajat ja taloyhtiöt suunnittelevat kynät sauhuten kesäkuukausien projekteja. Miksi juuri jäteratkaisujen pitäisi kiinnostaa rakennusten suunnittelun tai kiinteistöalan puuhamiehiä ja -naisia?

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.