Molok blogi | Jätehuolto

Suomen jätelaki on uudistumassa. Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kierrätysastetavoitteet tulevat nousemaan edelleen 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Tämä yhdyskuntajätteen kierrätysaste kertoo, miten suuri osa jätteestä hyödynnetään materiaalina jätteiden kokonaismäärästä. Yhdyskuntajätettä ovat niin asumisessa syntyvä jäte kuin siihen rinnastettava hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvä jäte.  

Naantalin Immaisten pientaloalueella on kokeiltu yhteistä jätepistettä, korttelikeräystä, 20 talouden voimin marraskuusta 2019 alkaen. Lounais-Suomen Jätehuollon, Molok Oy:n ja Naantalin kaupungin yhteisen pilottihankkeen on tarkoitus kestää vuoden verran. Tänä aikana asukkaiden on mahdollista kierrättää kahdeksaa jätelajia (polttokelpoinen jäte, biojäte, paperi, kartonkipakkaukset, metalli, lasipakkaukset, muovipakkaukset ja poistotekstiili) lähellä omaa kotiaan.

Kilpailuttaminen on jokaisen rakennusprojektin peruskallio: Hyvin toteutetun kilpailutuksen päälle on helppo rakentaa luotettavaa kumppanuutta. Uuden jätelain ja muuttuvien jätehuoltomääräysten aikakautena jokaisessa rakennus- ja saneerauskohteessa tulisi pohtia myös jäteratkaisujen kilpailuttamista.

Uusi vuosi tuo uudet jätejärjestelmät? Tällä hetkellä arkkitehdit, rakentajat ja taloyhtiöt suunnittelevat kynät sauhuten kesäkuukausien projekteja. Miksi juuri jäteratkaisujen pitäisi kiinnostaa rakennusten suunnittelun tai kiinteistöalan puuhamiehiä ja -naisia?

Suomi on reilusti jäljessä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteista, eikä kehitystä viime vuosina ole juurikaan tapahtunut. Koska olemme kuitenkin sitoutuneet EU-tavoitteisiin, jotain on tehtävä.

Ei ole rakennusliikkeillä helppoa. Saneeraukseen ja rakentamiseen vaikuttavat monet lait, direktiivit ja säädökset. Niiden lisäksi tulee vielä muistaa ympäristöä koskevat velvoitteet.

Taloyhtiössä remontoidaan ja piha on kuin hurrikaanin jäljiltä. Voisiko tähän päälle ajoittaa vielä uusien jäteratkaisujen asennuksen? No ehdottomasti! Etenkin syväkeräysjärjestelmän asentaminen sujuu helposti, jos kaivuutyöllä on jo valmiiksi myllätty pihaa.

Korttelikeräys on yksi Molok Oy:n tuoreista ratkaisuista nostaa kierrätysaste kohti EU:n asettamia uusia, aiempaa tiukempia tavoitteita.

Korttelikeräys on uusi, yhteisöllisempi ja ekologisempi tapa kerätä jätettä. Korttelikeräys sopii jätehuollon ratkaisuksi erityisesti omakotiasujille, mutta myös yhteiskäyttöön pienemmille kerros- ja rivitaloyhtiöille.

Korttelikeräyksessä jätepiste – tai osa siitä – on yhteinen useamman talouden kesken. Esimerkiksi kierrätyskelpoisten jakeiden osuus voidaan toteuttaa korttelikeräyksellä. Jätesäiliöt asennetaan alueella sellaiselle keskeiselle paikalle, johon kaikilla asukkailla on helppo pääsy: esimerkiksi omakotitaloalueen pääväylän varteen.

Haastattelimme korttelikeräyskokemuksista Lakeuden Etappi Oy:n toimitusjohtajaa, Pekka Kontiota, joka on mukana toteuttamassa Molok-korttelikeräyspilottia Lapuan seudulla.

Syväkeräys-menetelmä on ylpeytemme – eikä suotta!

Syväkeräys-menetelmä syntyi 1990-luvun alussa, kun tuolloin hotelli- ja ravintolayrittäjänä toimiva Veikko Salli pohti miten oman yrityksen pihassa olevaa jätehuoltoa voisi parantaa siistimpään ja hygieenisempään suuntaan. Vaihtoehtoa ei löytynyt, joten Veikko Salli kehitti ratkaisuksi Syväkeräys-menetelmän.

Kuinka Syväkeräys-menetelmä sitten toimii, ja mitä hyötyä siitä on taloyhtiölle?